Hacilar

Hacilar oli kylä nuoremmalla kivikaudella Turkissa. Paikka on Burdurin maakunnassa 23 kilometriä Burdurista lounaaseen. Vanhin kerrostuma on vuodelta 7040 eaa. Kylä asutettiin ja hylättiin monta kertaa historiansa aikana. Se oli tuolle ajalle tyypillinen maatalouskylä. Hacilar on tunnettu parhaiten laadukkaasta keramiikastaan, joka on lähinnä saviastioita ja äitijumalatarpatsaita. Keramiikka ja äitijumalarpatsaat muistuttavat Halafin kulttuuria. Kylä löydettiin uudestaan vuonna 1956.lähde?Hacilarin talot olivat tasakattoisia, umpinaisia tai sisäpihan ympärille rakennettuja neliömäisiä taloja. Kiviperustus. Rakennusaineena olivat mutatiilet ja puu. Myös vitsas-savirakennetta käytettiin. Kalkkikivilaastia. Keittiö, olohuone, viljavarastot jne. olivat erikseen. Hacilarin taloista ei ole löydetty ovia, joten käynti niihin oli luultavasti katon kautta. Seinämaalaukset olivat harvinaisia.

Historia Läntisen Etelä-Turkin Hacilar oli asuttu jo vuonna 7040 eaa. Silloin se oli esikeraaminen kylä.

Hacilarin kylässä noin 6000 eaa. oli pari temppeliä, jotka olivat normaalin talon kokoista.

Hacilar VI oli ajalta 5600 eaa. Mm vehnää ja ohraa viljeltiin. Karjan, vuohen, lampaan, sian ja koiran luita on löydetty. Paljon savisia jumalatarpatsaita.

Hacilar linnoitettiin kylän viimeisessä II vaiheessa noin 5400-5000 eaa. kivisellä muurilla, joka sulki sisäänsä noin 70x35 m alan.

Noin 5000 eaa tuli ilmeisesti uusia asukkaita, koska kylän kulttuuri muuttui.